Ruotsin puolella soti runsaasti brittein saarilta tulleita palkkasotureita, erityisesti skotteja. Noin neljä viidesosaa Breitenfeldissa taistelleesta Ruotsin armeijasta arvioidaan koostuneen ulkomaisista palkkasotureista, ja ainakin 46 komppaniaa olisi ollut skotteja. Saksalaisessa aikalaiskuvassa sotilaita väitetään irlantilaisiksi, sen myöhemmässä brittijulkaisussa heitä pidetään skotteina, mikä asusteiden perusteella näyttäisi pitävän paikkansa.
Ruotsin armeijan pääjoukko joutui elokuun lopussa 1631 yöpymään Ziesarin kaupungin lähistöllä Magdeburgin ja Berliinin puolivälissä. Armeija oli siirtomarssilla Brandenburgista Saksin kuningaskunnan läpi matkalla Breitenfeldin taisteluun.
Koska kuningas Kustaa II Adolf vältteli hidastamasta sotajoukkonsa marssia valtaamalla kaupunkeja tai edes kulkemalla niiden läpi, joukot joutuivat viettämään yönsä pellolla surkeissa oloissa sotilaan osaan tyytyen: nukkumaan paljaan taivaan alla ja hyväksymään kylmän yhteismaan majapaikakseen. Syynä kurjuuteen oli, että Kuninkaan kuormasto (jossa tavarat ja tarvekalut olivat) ei ollut vielä saapunut paikalle.
Seuraavana päivänä, 30 elokuuta, kun armeija oli saatu taisteluryhmitykseen, hänen Majesteettinsa ratsasti joukkojen keskellä rykmentin luota toisen luo ja ruodun luota toisen luo, rohkaisten heitä hyväntahtoisesti tällä tavalla:
”Te ylimykset ja hyvät herrat: olen kovin surullinen majoituksenne ja ylöspitonne kovuudesta. Mutta rohkeutta uskolliset joukkoni: olemme jo käytännössä Saksin herttuakunnassa, minne tarkoituksemme on siirtyä. Vakuuttukaa siitä, että siellä olot paranevat ja saatte riittävästi muonaa ja huolenpitoa. Maksamme myös teille maksurästit kokonaisuudessaan millä tahansa tavalla, jonka olemme teille velkaa. Haluamme kuitenkin sopia kanssanne yhdestä ehdosta: että käyttäydytte siellä sivistyneemmin ja lempeämmin kuin olette käyttäytyneet muualla, erityisesti Brandenburgin markiisikunnassa. Siellä, tosiaankin, meitä suuresti suretti nähdä asioiden hoituvan niin ikävällä tavalla.
Kuulkaa! Juuri nyt rummut lyövät marssin tahtiin ja trumpetti kutsuu teitä aseisiin: signaalit ja kokoontumiskutsut kehottavat lähtemään liikkeelle. Huomenna joukkomme murtautuvat Werbenistä ja seuraavat myös meitä. Suuresta armeijastaan huolimatta Tilly on jo meistä niin kauhuissaan, että hän toimii varovaisemmin kuin hänellä on ollut tähän asti tapana. Olemme antaneet heille jo tarpeeksi monta iskua.
Urhoollisia sydämiänne ei pelota, vaikka hänen armeijaansa kutsutaan voittamattomaksi, koska olette huomanneet, että se ei sitä ole. Siksi uskolliset sydämeni, Jumalan nimeen! Rukoilemme päivittäin Herraa Sebaotia teidän puolestanne, ja toivomme teidän tekevän samoin Meidän puolestamme; että hän olisi armollisen mieltynyt kulkemaan kanssamme, auttamaan meitä ja suomaan meille menestyksen kaikissa oikeudenmukaisissa ja uskonnollisissa pyrkimyksissämme.”
Armeija rohkaistuneena ja vakuutettuna hankkeensa onnistumisesta nousee ratsaille ja marssimaan.
– – and for that he would not hinder his march by taking of Townes, or going thorough them; he that night pitcht in the fields, near the Town of Zegesern; where the Army was but very poorely accomodated; as being constreyned to content themselves with the hospitality of the warres, and to lodge all night in the open air, under the blew skies, and to accept of as cold Commons unto it: and all by reason that the Kings carriages, (in which their baggage and necessaries were,) was not yet come up unto them. The next day August 30. so soon as the Army appear’d in battell array, his Majesty the King of Sweden, rode up and down amongst them from Regiment to Regiment, and from ranck to ranck, giving them this gracious Encouragement.* Yee Lords and Gentlemen; much grieved I am at this your hard lodging and entertainement: But courage my hearts; we are now as good as in the Dukedome of Saxony; and there, indeed, our intention is to enter. Assure your selves, that things will mend there; there shall you have victualls sufficient, and provision enough: then also shall we fully pay you the arrier, of whatsoever means is now due unto you. Let us onely make this condition with you; that you there behave your selves more civilly and gentely, then in some other places you have done: and in the Marquisate of Brandenburg especially; where, in deed, it much grieved Us, to see things carryed so ill-favouredly. Hark! at this present the Drummes beat a march, and the Trumpet sounds to Arme; the signals and summons of our moving forward. Tomorrow our Army breakes up from Werben; and that also is to follow us. Tilly, notwithstanding his great Army, stands already in so much awe of us, that he proceeds with more leisure and warinesse, then he was heretofore wont to do; for they have been beaten to it. It doth nothing daunt your valiant hearts, I know, that his Army is called Invincible; seeing you have found it not to be so. On therefore, my hearts, a Gods name: We daily pray unto the LORD of Hoasts for you, and we desire you to do the same for Us; that he would be graciously pleased to go along with us, to assist us, and to give us good successe, in whatsoever just and religious enterprise we undertake.
The Army thus encouraged, and assured of their enterprise; now rise and march.
Lähteet:
Avauskuvan kuvateksti: Sara Gridbergin artikkeli vuodelta 2017 verkkosivulta https://slakthistoria.se/livet-forr/skottarna-moderniserade-sverige
Varsinainen leipäteksti: William Watts, The Swedish Intelligencer, The first Part, Lontoo 1632, sivu 105, käännös JPA
Suomalaisen sotilasmusiikin historiahanke 